keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Jouluaskartelua

Tänään pääsin viettämään hetken omaa aikaa siis ilman lapsia. Olin illan seurakunnan naisten hetkessä. Siellä oli kukkakaupan Taina meille ohjaamassa, kuinka tehdään kransseja. Valmiit kranssit saimme koristella. Minun kranssistani jäi uupumaan kaksi isoa punatulkkua, kun linnut loppuivat kesken. Tosin kukkakaupasta niitä taitaa saada lisää, joten huomenna sinne. Pieni punatulkku ei edes tässä kunolla näy. Se on tuossa vasemmassa ylänurkassa nauhan päällä :D.

Innostuin kovasti, kun esillä oli myös hieno kortti jouluevankeliumin tapahtumista. Olen pitempään haaveillut rakentavani esikoisen kanssa jouluseimen, mutta en vaan ole ehtinyt / muistanut hommata tavaroita, joita siihen tarvitaan. Viikonloppuna jo harmittelin, etten saa toteutettua seimen rakentamista adventtikalenterin muodossa (joka päivä 1 uusi tavara/henkilö).
Nyt oli siis Katri (seurakunnan lastenohjaaja) askarrellut valmiiksi hienon kortin, josta minun ideani sitten lähti. Joulukalenterina meidän poika saa avata joka päivä kirjekuoren, jossa on joku hahmo tai tähti. Yhdessä sitten liimaamme sen kortissa oikealle paikalle. Alla kuva, jossa hahmot ei ole vielä siis liimattu, mutta suunnilleen oikeissa paikoissa.

Ajattelin laittaa kirjekuoreen joka toinen päivä askartelemani hahmon ja joka toinen päivä tarratähden, joita kovasti toivon löytäväni huomenna kaupasta. Hahmojahan on siis 13. Jeesus-lapsi liimataan korttiin viimeisenä eli jouluaattona ja voilá, meillä on hieno jouluseimi upean tähtitaivaan alla :). Samalla minun unelma toteutuu ja poika saa oppia, mikä on joulun merkitys oikeasti.


maanantai 28. marraskuuta 2011

Sydänautoja


Tämmöset niistä sitten tuli. Mun mielestä tosi suloista kangasta ja mikä vois olla mukavampaa kuin pukea lapsi pehmeään ja mukavaan vaatteeseen. Ensin ompelin lahkeisiin kuminauhasuut, mutta lahkeet olivat aivan liian pitkät, joten leikkasin lahkeet lyhyemmäksi ja pistin resorit päihin.  Nopeampaa kun oli :). Jäipä lahkeet vieläkin reiluiksi, mutta onpa ainakin kasvuvaraa ja saadaan ihastella kangasta pidempäänkin. Enpä muuten osannut kohdistaa autoja. Omia teitään siis kulkevat vetskarin taakse ja takaa ajelevat.


sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Ihanaa pehmeää turkoosia

Ihanan turkoosin veluurikankaan tilasin pipoja tehdäkseni. Illalla kuitenkin tuli into tehdä kankaasta pojalle housut, kun huomasin, että vanhat turkoosit Lindexin housut on menossa pieneksi. Esikoinen ei suostu käyttämään kuin pehmeitä housuja. Tätä pehmeämpää en taida osata tehdä. Tuntuu tuo poikakin olevan kovin tyytyväinen.


Yritin tehdä reilun pituiset, mutta aamulla huomasinkin, että taisi tulla taas just sopivat. No onneksi noihinkin voi vaihtaa resorit tarvittaessa niin saadaan pituutta housuihin lisää. 


Aplikointia mietin ja pohdin. Kello oli aika paljon enkä jaksanut mitään monimutkaista ruveta väsäämään, niin päädyin kuorma-autoon. Aamulla sainkin kuulla, voisinko tehdä sille avuksi kaivurin :D. Katotaan, saako kuorma-auto kaverin myöhemmin. 




Saatte vähän niskajumppaa, kun nämä minun kuvat on vinossa. Ehkä mä vielä tuon kuvien kääntämisenkin vielä opin.


Tekeillä minulla on sydänautoveluurihaalarihousuja. Tänään haen vetoketjuja, jotta saadaan valmista ja kuvia tänne blogiin :).



Eilen sain tehtyä myös tämmöisen paidan lahjaksi



torstai 24. marraskuuta 2011

Traktorin surinaa, prum prum


Pitkään oon jo miettinyt, että pitäisi kokeilla, mimmoset haalarit saan aikaiseksi traktorikankaasta. Ottobren 6/09 lehdessä on kiva mustikkahaalarin ohje. Pitkän haeskelun jälkeen sain kaavan ja tässä tämä kokeilu nyt on. Kiitos Sannan! Etuosa on siis tuota Metsolan traktorikangasta, jota joskus kangashamstraajista huusin. 

Takaosa on keltaista puuvillaveluuria,jossa on aplikoituna mielestäni aivan liian tumma traktori. Meidän peppukiitäjällehän nämä haalarit ovat loistojuttu, kun peppukohta on vahvistettu. Toisaalta ei myöskään tuossa tummassa traktorissa lika helposti näy eikä haittaa, vaikka en ompeluksiltaan ehdikään joka päivä imuroimaan :D. 




keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Aplikointia

Olen päässyt myös tutustumaan aplikoinnin maailmaan. Aluksi aplikoin ilman mitään tukikankaita. Jälleen kerran apua sain tähänkin asiaan muiden blogeista. Ruttu-nutun blogissa ohjattiin aplikoimaan kunnon kuvien kera. Itse aplikoin kuvat käyttäen takana kaavapaperia, koska lähikangaskaupassa ei revittävää tukikangasta ollut. Kaavapaperi on toiminut hienosti eikä alukangas (joka on yleensä trikoo) ole ruvennut aaltoilemaan.


Tässä tuliainen Aadalle, joka esikoisen päässä kokeilussa.

Oktonauttifani sai mieleisen pipon.
 Postista tupsahti hihojen verran Metsolan Lada joustofroteeta. Seuraavana päivänä oltiin lähdössä mummolaan. Eiköhän poika keksinyt illalla, että tästä täytyy saada paita huomiselle reissulle. Enköhän minäkin ajatuksesta innostunut. Teema nousi Myyrän auto kirjasta, joka lojui sängyllä. Yötöiksi meni :), mutta eipä aamulla harmittanut, kun poika niin riemastui: "Onko tämä Minun paitani?"

Eiköhän välillä ole aika tehdä myös itsellekin jotain. Perheen muille jäsenille olin jo väsännyt punamustat paidat. Alla kuva kuopuksesta robottibodyssaan ja isästä lastenjälkipaidassaan. Tein siis itselleni punaisen t-paidan mustilla kanttauksilla. Paita näytti kovin tyhjältä, joten pakkohan oli päästä aplikoimaan :D. Pingviinihän siitä tuli. Jumppapaitana olisi tuota tarkoitus käyttää, mutta niin mukava on päällä, että taitaa olla käytössä useimminkin. Suurin kiitos on kankaan ja tietysti uuden saumurin suomat kivan ohuet saumat :).





Nyt on miehellekin pipo ommeltu.



Tämmöisiä aplikointeja tällä kertaa. Saa nähdä, mitä uusia jatkossa keksin. 

Tästä se kaikki alkoi


Olin me and I -kutsuilla. Ihastelin pipoja, mutta pihiys iski enkä raaskinut pojille pipoja tilata. Kotona sitten sain idean: minullahan on kaapissa kankaita, mitäköhän saisin niistä aikaan. Osaisinkohan minä semmoset persoonalliset pipot itse väsätä. Pipoista tuli mielestäni kivat, vaikka en pipomalleihin ollutkaan vielä perehtynyt vaan summan mutikassa kankaat leikkelin. Tästä se innostus sitten kaikkeen ompeluun lähti :).


Perehdyin vähän asiaan ja huomasin netin olevan pullollaan mitä ihanimpia käsityöblogeja ja verkkokangaskauppoja. Niiden selaamiseen uppoutuminen ei ollut vaikeaa ja pian olin jo tilailemassa kankaita. Facebookin kangashamstraajienkin ryhmästä tuli päivittäinen sivu, joka piti käydä selaamassa ja tietysti myös kankaita huutamassa. Esikoinen oppi pian, että postilaatikosta löytyy kankaita harva se päivä. Kerran traktorikankaan tilauksen jälkeen esikoisella oli kovin vaikea ymmärtää, ettei se kangas ollut vielä postilaatikkoon kopsahtanut. Kankaan odotus oli kovin vaikeaa, edessä oli kolme pitkää päivää, jolloin kyseltiin monta kertaa päivän aikana: "Onko se kangas nyt tullut laatikkoon?"


Muiden blogeista sain apua omiin ompeluksiin. Hienoja ohjeita oli esimerkiksi tosimummon blogissa http://tosimummo.blogspot.com/2010/09/tehdaas-paita.html  kuinka resorit kiinnitetään. Lisäksi Katrilta sain pussillisen kankaita, joista on tehty esim nuo alla olevat verkkarit.


Tässä ensimmäinen asukokonaisuus pitkään odotetusta kankaasta: trikoopaita, housut ja pipo




Innostuin myös ompelemaan lahjoja, kun ei kauppaan päästy. Kuhmoisissa onneksi on kangaskauppa sekä paljon ihania Ottobren lehtiä, joita saa lainaan. Kiitoksia Seijalle! 


Tässä pipo Aliinalle:




 Tämä liivimekko ja pipo meni 1-vuotiaalle Veeralle.






Huomasin innostuvani ompelusta kahta kauheammin. Laitan tähän alle kuvia vaatteista, joita olen tehnyt.
Tässä harjoittelin kaaritaskuja
Tässä harjoittelin raglanhihoja esikoisen yöpukuun. 


Kuopus kasvaa ja bodeille alkoi olla tilausta, joten ei muuta kuin bodyn ompelua harjoittelemaan. Onneksi Ottobren lehdistä löytyy myös kaava bodyn tekoon.



Elämäni ensimmäinen body


Täytyyhän pojan housutkin saada ja siitä syntyi kirahvihousut ja ensimmäinen oikeasti onnistunut aplikointini.

 Ilmojen viiletessä myös lämpimämpiä pipoja täytyy tehdä. Tässä Aliinalle pipo. Tämä ohje on otettu blogista kukikkaat kuosit. http://kukikkaatkuosit.blogspot.com/2010/08/korvapipon-ohje.html

Japaniin syntyi Maunolle ja Simeonille pikkusisko Isabella. Leppiskangasta piti ehdottomasti saada myös lähetettyä Japaniin. Tämmöisen onnittelupaketin sain aikaseksi:


T-paidoissa kokeilin ekaa kertaa nappilistaa. Ihan kivasti onnistui, mutta sen kestävyydestä en ole varma. Bodyyn tuli myös ylänepparilistaan ujutettua resorin sisään yksi neppari, joka käytössä ei luultavasti ole kovin järkevä /kestävä, vaikka kovikekankaat onkin tukena.  Harmi vain, että leppiskangas oli kakkoslaatuista. Onneksi leppikset on niin ihania, ettei värivirheisiin kiinnitä niin huomiota :), toivottavasti :D.

 Kangashamstraajista huusin tämmöstä ihanaa nallekangasta. Yöpuvuksi päätyi, mutta koska kangasta ei ollut tarpeeksi, toinen etukappale sai erilaisen kankaan. Kivahan siitä näinkin tuli. Mielestäni tuo aplikoitu fleecenalle tekee puvusta ihan hauskan ja pirtsakan.

 Nyt on ensimmäinen teksti blogiini kirjoitettu. Kuvia ompeluksistani löytyy lisää, mutta täytyy jatkaa seuraavalla kerralla. Viime viikolla sain mieheltäni etukäteisjoululahjaksi käytetyn Pfafin Hobbylock saumurin. Nyt siis ompeluksieni vauhti vain kiihtyy :D.