Tässä se nyt on, toppatakki, joka suunniteltu lasten kanssa ulkoilua varten. Nyt säästyy villakangastakki kaupunkireissuja varten... Suuret oli visiot ja vähän pienemmät toteutukset. Lopputulokseen olen itse melko tyytyväinen. Etulistasta puuttuu vielä nepparit tai tarrat. En ole vielä päättänyt, mitä laitan.
Tässä ensin hieman kuvia itse takista minun päällä.
Kaulusta en tehnyt, kun aattelin, että hupun reunus riittää. Nyt ei vielä ole hupussa neppareita, joten kovin avoinaiselta tuo tuntuu eikä talven viimassa varmastikaan lämmitä. Saa nähdä päädynkö jossain vaiheessa lisäämään vielä paksun kauluksen. Se jää siis nähtäväksi.
Tässä kuvaa sivusta.
Paneudutaanpa takin tekoon tarkemmin.
Kerron hiukan kaavoista. Kaavat ovat peräisin alla olevan Espritin ikuisuuksien vanhasta takista. Tämä takki on ollut lempparitakkini, mutta harmikseni pesussa ei tule enää puhtaaksi. Takki on siis täynnä pinttynyttä likaa, joten eipä tällä kauheasti kehtaa kylillä suihkia.
Koskaan en ole aikaisemmin kaavoja suoraan vaatteesta piirtänyt ja sanotaanko, että hieman haasteellista se oli. Hihan piirtäminen oli kaikista vaikeinta. Jotain sain kuitenkin piirrettyä, kun takin sain aikaiseksi. Enkä ole kankaiden kiertymääkään vielä huomannut.
Takin kankaat ovat peräisin Kuhmoisten Päivät-ompelusta. Suuret kiitokset Seijalle hyvistä neuvoista! Suuret kiitokset takin ompelun neuvoista kuuluu myös äidilleni!
Kankaista: Päällinen on tummanvihreää ulkoilukangasta, joka pitää tuulta ja hieman vettä. Vuori on ruskeaa vuorisilkkiä (itse vuoresta en huomannut kuvaa ottaa), vanu on 100g vahvuista vanulevyä. Huppu on kangashamstraajista huudettua pöllötrikoota, josta piti tulla kuopukselle body :).
Minulla oli suuret visiot isoista hienoista pöllöaplikaatioista. Pöllö olisi istunut puussa ja puu olisi mennyt koko takin pituudelta selkäpuolella jne. Kaiken näköisiä aplikointeja leikkelin, mutta mikään ei miellyttänyt eikä näyttänyt tarpeeksi hyvältä. Suuri kiitos miehelleni isosta avusta minua kuunnellessa ja auttaessa!
Lopulta päädyin näihin pyöreisiin taskuihin, joista toisesta kurkistaa samanmoinen pöllö, mikä hupun kuosissa on. Pöllö on siis leikattu tuosta kankaasta ja ommeltu kiinni. Tasku on pöllön pönttö tai ainakin yrittää olla :).
Yllä tarkempi kuva pöllöstä ja pöntöstä :D.
Hihoihin tein lumilukot, koska mielestäni ne on vaan niin kätevät lasten kanssa lumessa peuhatessa.
Tässä kuva hihansuusta.
Heijastintarraa laitoin molempien hihojen suihin. Samalla testaan, kuinka tarra pysyy kiinni kankaassa ilman tukiommelta ajan kuluessa.
Tässä tarkempi kuva hupusta ja tuosta kuosista. Tarkoitus olisi myös hommata lukot noihin naruihin, jotta huppua saisi kätevästi kiristettyä (sitten ei tarvisi nauhojenkaan olla noin pitkät).
Takki näyttää takaa tältä. Takin sisään ompelin vuorikankaasta nauhakujan, jonne laitoin kuminauhan vyötäröä korostamaan. Kuminauhaa pystyy kiristämään takin sisäpuolelta, jos sitä vaikka kevään aikana hoikistuu :D.
Mukaan on tullut muutama lukija! Kivaa! Tervetuloa seuraamaan mun surinoita ja höpinöitä! 1000:n kävijän rajakin rikottu. Vautsi vau! Kiitos kaikille sivuilla piipahtaneille!
Vau, aivan mieletön! Mä vasta kerään rohkeutta takin tekoon, toppatakki on jotain ihan käsittämätöntä, että joku osaa ja kykenee :)
VastaaPoista