maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kokeilua ruttupiposta ja muutamat pökät


Muutama ruttupipo pitäis tehdä kaverin pojille, kunhan tähtikangas vaan saapuisi Ruotsista Kestovaippakauppaan. Kangas on siis tilattu. Odottavan aika vaan on niin pitkä. Kokeilin nyt kuitenkin itselle tämmöistä ruttupipoa odotellessa, kun uusi kevätpipo piti kuitenkin tehdä. Aluksi tein 37cm korkean pipon. Tuntui, että sitä ruttua tuli ihan niskaan asti, joten lyhensin niin, että korkeutta tällä pipolla on 30cm.


 Vuorena toimii oman äidin vanhan Marimekon yöpuvun trikookangas. Valmiiksi niin pehmeää :). 
Tältä pipo näyttää päässä:


Mä oon aivan ihastunut noihin peppupökiin. Niitä on vaan niin kiva ja nopea tehdä. 
Ompelumaratonilla oli semmonen tilkkupöytä, josta sai hamstrata kangaspaloja. Ihan kivan kokoisiakin paloja löytyikin. Apinakangas on siis yksi näistä löydöistä. Suuri kiitos kankaan lahjoittajalle! Apinapökät on kaverin tytölle. Sienitrikoon sain vaihdossa maratonilla. Oon niin ihastunut kankaaseen, että pitihän jo aiemmin tehdylle t-paidalle saada kaveri. Molemmat housut on tehty reilulla 86cm mitoituksella.

 


Sormet syyhyää taas ompelemaan, mutta ehkä sitä nukkumaankin voisi mennä.

Pakko vielä kertoa semmonen asia, että minun kuopukseni oppi tänään kävelemään. Siis ei mitään pikkuaskelia vaan ihan metrejä :). Pikkasen on myös haikea olo, kun oma vauva kasvaa. Toisaalta, on se ihanaa, kun lapset kasvaa. Ristiriitaista... :D

1 kommentti:

  1. Onnea pikkuiselle kävelytaidoista!! :) Sama fiilis täälläkin, ihanaa, mutta samalla haikeeta, kun pikkuinen on koko ajan vähemmän pikkuinen. (vaikka ihan minejähän nää vielä on!) :)

    VastaaPoista