maanantai 18. helmikuuta 2013

4-veen paloautotyyny


Tänään ensi kerran uskalsin pojan kanssa kunnolla ompelutyön ääreen. Poika piirsi mallin ja leikkasi kangaspalat mallin mukaan. Yhdessä laitettiin langat koneeseen ja ommeltiin. Poika painoi kaasua ja ohjas ajoittain kangasta ja minä hoidin kankaalla pysymisen sekä ohjaamisen aina silloin kun pojan keskittyminen herpaantui :D.

Siitä tuli paloautotyyny.
 Työn keskellä pohdittiin: "Onko minun kaikissa pehmoleluissa vanua sisällä? Onko pikkuveljenkin leluissa vanua sisällä? Se on ihanan pehmeää."
 Kaikkee sitä arjen keskellä oppii :D.

Tässä vielä tunnelmia työn tohinasta.


7 kommenttia:

  1. Ihanaa yhdessä puuhaamista! Täytyisi itsekin tsempata ja ottaa tyttöjä enemmän mukaan ompeluun. Nyt ovat ommelleet lähinnä vain mumminsa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näitä meillä ole aikaisemmin ollutkaan, kun mun kärsivällisyys on aika pientä. Mutta jotain sentään ja heti piti blogata, että juu, näin meillä aina :D

      Poista
    2. Täällä kans oli samat puuhat tänään. Työn alla paneeliverhot. Pojat oli yhteistuumin valinneet kankaan, yhdessä mittailtiin mittanauhalla ja ompeluvaiheessa tänään vuorotellen painoivat kaasua, kun äiti ohjaili :) Oli minustakin ihan hauskaa. Viime viikolla teimme samalla tyylillä unityynyt, mutta niihin tuli palat superlonia sisälle, ei vanua. Luukas oli erityisen iloinen löytämästään tyynykankaasta; linnoja ja kummituksia, jotka hohtavat valoa pimeässä

      Poista
  2. Onpas ihana tyyny. Lasten kanssa ompelu on hauskaa, mutta vaatii tyyntä mielenlaatua .D

    VastaaPoista
  3. Todella unikkia, siinä saa poika käytää luovuuttaan ja tulos jää elämään....

    VastaaPoista
  4. Näyttää kivalle. :) Munkin pitäis ottaa vanhinta lasta mukaan.

    VastaaPoista